Suomi on tehnyt minusta tylsän, kotihiiren, pullukan ja tosikon. Olemme olleet täällä nyt puolitoista vuotta, ja näin on kerta kaikkiaan käynyt. Lisäksi "koti-ikävä" nostaa koko ajan enemmän ja enemmän päätään, Suomesta näen ne tylsät jutut, silmiini osuvat kaikkein kurjimmat uutiset, alitajunta hakee vain kaikkea negatiivista. Onko se tämä kevät, mikä mielen näin myllää? Päivittäin laskeskelen budjettia ja lomapäiviä, selainen THY:n lentoja, suunnittelen ja pohdiskelen. Telkkariohjelmat ovat ihan vääriä. Radiosta tulee aivan vääränlaista musiikkia. Kaupat myyvät totaalisen vääriä tuotteita. Ihmiset puhuvat väärää kieltä.
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Koirakaan ei ole yhtään tyytyväinen. (Kyllä, osaan lukea sen korvien asennosta ;))
Suomessa ollaan koirien suhteen uskomattoman tiukkapipoisia, vaikka niin monella koira tai kissa lemmikkinä on. Ja mitä ovat nämä myrkkypallerot, joita löydetään harvasen päivä jostain päin Suomea? Ja suomalaiset muka eläinystävällistä ja fiksua kansaa. Ei ainakaan jokapäiväisten uutisten perusteella.
Koiran kanssa oli kiva elää Turkissa. Jos joku ei koirista tykännyt, hän yksinkertaisesti vaihtoi kadun toiselle puolelle kun tulimme vastaan. Mutta he ketkä tykkäsivät, tykkäsivätkin sitten kunnolla. Koira on ollut mukanani toimistolla kun olin töissä, ravintoloissa, rannalla, kahviloissa, takseissa ja busseissa. Rannoilla kävellessämme koira sai juosta ilman hihnaa ja pulahtaa uimaan missä vain halusi, eikä kukaan sanonut mitään. Suomessa yritäpä pitää koiraa metsäpolulla vapaana jonkun nähden, ja varmasti tulee sanomista.
Ja entä nämä suomalaiset "koirapuistot"? Pieni aidattu, ankea pläntti. Ei mitään muuta. Turkissa nämä puistot ovat uusi asia, mutta kun niitä rakennetaan, tehdään se kunnolla. Niin, ja monessa paikassa on myös tehtynä koirille omia vessoja, niin ei tarvitse kenenkään häiriintyä koirien jätöksistä nurmikoilla ja tienvierustoilla. Niin, ja kerrostaloalueemme pihalla oli myös koirille isompi, aidattu käymälä. Ihan vain koiria varten tehty ja suunniteltu.
(Kyllä, tähän tämänhetkiseen oloon ja tähän nimenomaiseen kirjoitukseen saattoi pieni syynsä olla sillä, että aamulla ikkunasta ulos katsoessani silmäni tavoittivat räntähiutaleita. Huhtikuun lopussa.)
