Viikko!!! Siitä on viikko, kun viimeeksi kirjoitin, järkytyksen järkytys. Saako heti tässä vaiheessa hieman selitellä?
No kun MUUTTO. Riittänee selitykseksi ;) Eli alkuviikko meni pakatessa ja pakkailua tuskaillessa, torstaina vietin vapaapäivän muuttaen tavarat paikasta a paikkaan b (Miten on voinut kertyä näin paljon rojua? Muistanette tilanteen jossa olin, kun Suomeen palasimme: tavarat saattoi pakata kolmeen matkalaukkuun!) Nyt ei riittänyt yksi reissu suurella pakettiautolla, vaan tarvittiin kaksi. Eipä tarvitse miettiä, mihin on kaikki raha huvennut parina kuluneena vuotena: siellä se on tiiviisti erilaisiin tavaroihin kiinnitettynä, eikä takaisin tule.
Minulla on muuttoihin liittyen yksi ongelma: en kestä laatikoita silmissäni edes yhtä yötä. Niinpä touhuan niin kauan, kunnes viimeinenkin laatikko on purettu, verhot ikkunoihin laitettu ja pöytäliinat pöydille aseteltu. Ehdinpä pari tauluakin seiniin lätkäistä ennen kuin sänkyyn hiippailin. Tosin hiippailu tässä hieman väärä sana, pohkeet on niin kipeät ettei kävely meinaa vieläkään onnistua. Kaikki raskaammat tavarat, kirjalaatikot, sängyt, pesukone, hyllyt ynnä muut sain nimittäin raahata tuonne yläkertaan eli portaita tuli päivän mittaan kiivettyä useampaan otteeseen.
Mutta nyt on onneksi urakka ohi ja voi hengähtää. Ja todeta, että oli se sen väärti, kyllä mä tästä uudesta niin paljon enemmän tykkään! Vaikka tämä onkin vähän syrjässä, mutta koiran kanssa ihanaa lähteä suoraan ovelta lenkille ilman, että täytyy ensin muutamat liikennevalot selvittää. Ja pieni oma piha, jonne heti hankin lintusille mökin ja mökkiin tietysti ulkovalaistuksen :)
![]()
Cicim on vähän vielä ihmeissään, istuu ja piipittää vieressäni koko ajan (Cicimillä on tapa pitää sellaista piipittävää ininää kun on jostain huolissaan). Mutta kotiutuu varmasti hänkin, ja innoissaan jo eilen pikkupihallamme poukkoili kun lunta oli yön aikana satanut. Mistä muistuukin mieleeni eräs negatiivinen seikka uudesta kodista: auto on nyt taivasalla, eli tämä tietää minulle lumenluontia ja ikkunoiden raappausta! Yök! Lisäksi aikaisen töihinlähtöni huomioiden minun tätyy todennäköisesti myös oma tieni lapioida tuosta portailta autolle - nämä asiat olivat kerrostaloasumisessa niitä ihania joista ei tarvinnut itse välittää. Mutta kaikkeen tottuu :)
Mutta nyt ryhdyn tutkailemaan reseptejäni, ja kirjoittamaan lauantaista kokkauspostausta!
P.S. Kohta on jo joulukuu, ja olisi aika laittaa taas pystyyn perinteinen joulukalenteri! Tällä kertaa ajattelin teiltä ideoita kysellä: olisiko jokin valmis aihe mielessäsi, josta voisin joulukalenterin rakentaa? Tai olisiko aiheita postauksiin, voisin 24 kysymykseen vastata mikäli riittävästi postausideoita teiltä tulee :) Voit laittaa vinkit/ideat/toiveet joko kommenttina tähän postaukseen (sen voi tehdä myös anonyymisti) taikka sitten meilinä (osoite löytyy tuolta sivupalkista) tai Facebookissa.
Edelliset joulukalenterit pääsee katsomaan täältä: 2011 ja 2012
No kun MUUTTO. Riittänee selitykseksi ;) Eli alkuviikko meni pakatessa ja pakkailua tuskaillessa, torstaina vietin vapaapäivän muuttaen tavarat paikasta a paikkaan b (Miten on voinut kertyä näin paljon rojua? Muistanette tilanteen jossa olin, kun Suomeen palasimme: tavarat saattoi pakata kolmeen matkalaukkuun!) Nyt ei riittänyt yksi reissu suurella pakettiautolla, vaan tarvittiin kaksi. Eipä tarvitse miettiä, mihin on kaikki raha huvennut parina kuluneena vuotena: siellä se on tiiviisti erilaisiin tavaroihin kiinnitettynä, eikä takaisin tule.
Minulla on muuttoihin liittyen yksi ongelma: en kestä laatikoita silmissäni edes yhtä yötä. Niinpä touhuan niin kauan, kunnes viimeinenkin laatikko on purettu, verhot ikkunoihin laitettu ja pöytäliinat pöydille aseteltu. Ehdinpä pari tauluakin seiniin lätkäistä ennen kuin sänkyyn hiippailin. Tosin hiippailu tässä hieman väärä sana, pohkeet on niin kipeät ettei kävely meinaa vieläkään onnistua. Kaikki raskaammat tavarat, kirjalaatikot, sängyt, pesukone, hyllyt ynnä muut sain nimittäin raahata tuonne yläkertaan eli portaita tuli päivän mittaan kiivettyä useampaan otteeseen.
Mutta nyt on onneksi urakka ohi ja voi hengähtää. Ja todeta, että oli se sen väärti, kyllä mä tästä uudesta niin paljon enemmän tykkään! Vaikka tämä onkin vähän syrjässä, mutta koiran kanssa ihanaa lähteä suoraan ovelta lenkille ilman, että täytyy ensin muutamat liikennevalot selvittää. Ja pieni oma piha, jonne heti hankin lintusille mökin ja mökkiin tietysti ulkovalaistuksen :)
Cicim on vähän vielä ihmeissään, istuu ja piipittää vieressäni koko ajan (Cicimillä on tapa pitää sellaista piipittävää ininää kun on jostain huolissaan). Mutta kotiutuu varmasti hänkin, ja innoissaan jo eilen pikkupihallamme poukkoili kun lunta oli yön aikana satanut. Mistä muistuukin mieleeni eräs negatiivinen seikka uudesta kodista: auto on nyt taivasalla, eli tämä tietää minulle lumenluontia ja ikkunoiden raappausta! Yök! Lisäksi aikaisen töihinlähtöni huomioiden minun tätyy todennäköisesti myös oma tieni lapioida tuosta portailta autolle - nämä asiat olivat kerrostaloasumisessa niitä ihania joista ei tarvinnut itse välittää. Mutta kaikkeen tottuu :)
Mutta nyt ryhdyn tutkailemaan reseptejäni, ja kirjoittamaan lauantaista kokkauspostausta!
P.S. Kohta on jo joulukuu, ja olisi aika laittaa taas pystyyn perinteinen joulukalenteri! Tällä kertaa ajattelin teiltä ideoita kysellä: olisiko jokin valmis aihe mielessäsi, josta voisin joulukalenterin rakentaa? Tai olisiko aiheita postauksiin, voisin 24 kysymykseen vastata mikäli riittävästi postausideoita teiltä tulee :) Voit laittaa vinkit/ideat/toiveet joko kommenttina tähän postaukseen (sen voi tehdä myös anonyymisti) taikka sitten meilinä (osoite löytyy tuolta sivupalkista) tai Facebookissa.
Edelliset joulukalenterit pääsee katsomaan täältä: 2011 ja 2012