Mikähän kumma siinä on, että kotiseudun nähtävyydet tulee yleensä katsastettua vasta kun joku muu sinne vie tai silloin, kun se ei enää ole omaa kotiseutua. Istanbulissa kävin Aya Sofiassa (Hagia Sofia) tasan kerran, samoin monessa muussa tunnetussa nähtävyydessä. Kemerissä ohjeistin matkailijoita sujuvasti paikallisen patikointikohteen, palovartijan mökin, saloihin mutta itse pistäydyin paikalla vasta pari päivää ennen pois muuttoa. Ja Suomea tunnen niin huonosti, että ihan hävettää. Häveten voin tunnustaa, etten ole esimerkiksi Turussa tai Kuopiossa käynyt koskaan. Saati sitten Lapissa.
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Niinpä ilahduinkin suuresti, kun sain kutsun Rantapallon ja Visit Helsingin järjestämään bloggaajatapaamiseen, jonka aikana tutuksi tulivat Helsinki mereltä käsin ja piskuinen Lonnan saari.
Ja voi, kun saimme iloksemme vielä mitä kauneimman kesäillan, oli kotiin palatessa tunne, kuin ihan lomalla olisi ollut!
Iltamme alkoi Helsingin Halkolaiturilta, jossa nousimme kuunari Lindenin kyytiin. Saimme kuulla, että kyseinen, vuonna 1992 rakennettu kuunari on pisimmillään matkannut Englantiin saakka. Me tyydyimme nopeampaan pyrähdykseen mutta kyllä siinäkin jo makuun pääsi. Ja kaikki ne upeat köydet, purjeet ja puiset yksityiskohdat - eikä edes tarvinnut kuvaamista ujostella, kun ympärillä pyöri parikymmentä muuta kamera käsissä :)
Pienen purjehduspyrähdyksen jälkeen vaihdoimme pienempään alukseen ja suuntasimme Lonnan saarelle. Vaikka saari on pieni on siellä silti ravintola sekä kahvila - ja halukkaat voivat ostaa itselleen valmiin picnic-korin ja vetäytyä rauhaisaan soppeen nautiskelemaan saaren rauhasta. Ja voih, minä löysin sieltä maailman söpöintä kuvattavaa: täplikkäitä lintuvauvoja!! En kovin kauaa tosin uskaltanut kuvailla, pelkäsin vihaisen emolinnun kostoa... Onneksi laiturilla uinuvat hanhet olivat pitkämielisempiä, tyytyivät vain vienosti sähisemään, kun kamera tuli turhan lähelle nokkaa.
Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta, kun uskaltauduin mukaan tällaiseen isomman porukan tapaamiseen. Mutta toivottavasti ei viimeinen, sen verran mukavaa oli muiden bloggareiden kanssa höpistä ja ajatuksia vaihtaa, niin bloggaamisesta kuin elämästä ylipäänsä. Ja monta kivaa uutta blogia löysin omallekin lukulistalle, siitä iso plussa! Kiitos seurasta siis Andalusian auringossa, Havaintoja sekä Busangablogger -blogien kirjoittajat! Toivottavasti taas jossain tiemme risteävät :)
Kuvitelkaa, jos tämä olisi oma kotisaari... Sinne muutamia lampaita, parvi kanoja, suomenhevonen, ehkä pari kiliä, vahtikoira, kissa... Kyllä olisi auvoisaa siellä kesää vietellä! Ja illat tietysti pelätä sydän syrjällään jokaista rasahtusta ja risahdusta ;)
*Toteutettu yhdessä Rantapallon ja Visit Helsingin kanssa.