Istanbulissa jälleen

Kauheaa, miten aika todellakin juoksee eteenpäin! Viikko jo kulunut siitä, kun palasin rakkaasta Istanbulista kotikonnuilleni. Tällä kertaa olin reissussa kahden työkaverini kanssa, olimme tätä jo vuoden miettineet ja vihdoin matkamme toteutui. Itseäni jännitti kamalasti, molemmat työkaverini kun olivat aivan ensimmäistä kertaa Istanbulissa: mitä jos he eivät pitäisikään kaupungista? Inhoaisivat sen ruokaa? Ällöäisivät sen ihmisiä? Eivät haluaisi jalkaansa enää yhden päivän jälkeen sen kaduille laittaa? Kamalasti paineita tulee, kun vie uusia ihmisiä rakastamaansa paikkaan. Vähän kuin esittelisi vanhemmille uuden poikaystävän: hirveä huoli siitä, tulevatko toimeen keskenään :) Mutta huoleni olivat poaispyyhkäistyt melko pian, ystäväni pääsivät nopeasti kaupungin kanssa sinuiksi ja itsekin saatoin hengähtää. Olin hieman etukäteen miettinyt päiviimme ohjelmaa, olisimme kaupungissa kuusi päivää, joten paljon siinä ehtisi – ja paljon joutuisi jättämään väliin. Kiitos Turkish Airlinesin uusien lentovuorojen, olimme ensimmäisenä päivänämme Istanbulissa jo aamulla kymmeneltä eli siinä jäi koko päivä aikaa touhuta. Taksilla siis matkalaukut hotellille keskustaan ja ei muuta, kuin liikkeelle! Koska lentomme lähti jo puoli seitsemältä, ei koneessa tarjoiltu lämmintä ruokaa vaan runsas aamiainen piirakoineen ja lämpimine kasviksineen ja nyt olimme jo tukevampaa ruokaa vailla. Niinpä suuntasimme hotellilta aivan lähellä olevalle Istiklal-kadulle ja sukelsimme sen keskiviikkoiseen vilskeeseen. Vein tytöt yhteen lempipaikoistani siellä, ylhäällä kattojen yllä sijaitsevaan Mid Point -ravintolaan. […]