Koko Pohjois-Kyproksella viettämämme viikon ajan majoituimme pienen pienessä Kumyalin kylässä. Koska viikon tarkoituksena oli tutustua nimenomaan paikalliseen elämään ja kulttuuriin, emme todellakaan majailleet viiden tähden golfhotellissa (käväisimme siellä tosin kahvilla eräänä päivänä) vaan suloisessa, pienessä perhehotellissa. Nitovikla Garden Hotel sijaitsi Kumyalin kylän pääraitin vieressä, aivan keskustassa siis. Tosin tämän kylän keskusta käsitti yhden pikkumarketin sekä yhden miesten kyläkahvilan, joten mitenkään hirveästi ei hälyä tuollakaan sijainnilla joutunut kärsimään ;) Joitain vuosia sitten kylä oli ollut kuulma hyvinkin elinvoimainen ja vilkas, mutta kylästä toiseen kulkeva suurempi tie kun siirrettiin Kumyalin ulkopuolelle, alkoi kyläkin pikkuhiljaa näivettyä. Nyt pääkadulla tepastelivat tyytyväiset kanat ja kalkkunat, lasten leikkiessä seassa. Samaisen kadun varrella asuivat niin ihana autokuskimme Mehmet kuin hotellin keittiörouva Ufuk, kaikki kätevästi työpaikkansa vierellä. Mekin pääsimme yhtenä iltana vierailemaan kylän kahvilassa, jossa nautimme (jälleen kerran) maukkaat turkkilaiset kahvit. Pienenä huomiona muuten, siinä missä Turkin puolella teetä tarjotaan joka hetki ja joka paikassa, täällä sen sijaan kuppiin kaadetaan turkkilaista kahvia. Sitä joimme niin hotellilla, isäntämme ystävän kodissa kuin lammaspaimenen mökissäkin – aina oli käden ulottuvilla pikkupannu ja ilmoille kajahti tuttu kysymys: sade mi orta mı, eli sokeritonta vai puolimakeaa. Itse tykkään juoda tämän kahvin hieman makeana, vaikken muutoin koskaan voisi kahvini sekaan sokeria kuvitella laittavani. Tähän […]
↧