Jos joku olisi sanonut pari viikkoa sitten, että tulen saamaan unohtumattoman viikon uusien ihmisten ja kokemusten parissa lukijamatkallani, olisin ehkä vain hymähtänyt. Matkojahan tulee ja menee ja opashommia on tullut tehtyä aikoinaan ihan tarpeeksi, jotta tietää, millaista se homma voi pahimmillaan – ja myös parhaimmillaan – olla. Vaikka kuinka olisit itse innostunut ja kiinnostunut ja haluaisit tehdä kaikkien lomasta ikimuistoisen, mukana on yleensä ainakin yksi, jolla on taito pilata kaikkien loma. Tiedätte varmaan tyypin, mikäli koskaan olette valmismatkoille osallistuneet. Ilma on joko liian kylmä tai liian kuuma, paikalliset selkeästi yrittävät häntä huijata, ruoka on outoa ja varmasti vatsaakin kivistää kun on ottanut vesilasiinsa jäitä ravintolassa. Jotain naputtamista löytyy varmasti ja naputus tehdään sen verran kuuluvasti, että se varmasti vie fiiliksen kaikilta muiltakin. Mutta nyt on sanottava, että olen edelleen aivan häkeltynyt siitä, kuinka mahtava porukka meillä lukijamatkalle sattuikaan! Tästä sai osviittaa jo Istanbulin kenttäkaaoksessa, kun kenenkään pinna ei (ainakaan näkyvästi) palanut eikä kukaan syyttänyt minua tai ketään muutakaan huonosta tuuristamme. Ja sama letkeä meno jatkui koko reissun ajan! Yhdessä leivoimme leivät, teimme juustot ja jugurtit, keräsimme polttopuut ja vietimme rantapiknikkiä – koko ajan oli fiilis, kuin olisi vanhojen ystävien kanssa lomalla. Illaltaisin viinilasin äärellä kertasimme päivän tapahtumat ja söimme vatsamme […]
↧